On olemassa tuoksuja, jotka palaavat yllättäen jostain alitajunnan sopukoista. Pieniä makumuistoja, jotka nostavat pintaan kokonaisen aikakauden – tai hetken, joka oli kerran tärkeä. Ruoka ei ole vain ravintoa. Se on muistoja, tarinoita, juuria. Se kertoo, mistä tulemme ja keitä olemme olleet.
Makumuistot tuntuvat kehossa
Usein ruoka liittyy arjen rytmiin ja juhlan kohokohtiin. Se oli läsnä, kun mummo paistoi karjalanpiirakoita puuhellalla tai kun koulun ruokalistalla oli hernekeittoa torstaisin. Ehkä juuri niistä piirakoista alkoi se hetki, jossa lapsi tunsi olonsa turvalliseksi. Tai siitä kermakakusta, jonka koristeet olivat aina hiukan vinossa, mutta maistuivat täydellisesti.
Makumuistot ovat erityisiä siksi, että ne eivät vain palaudu mieleen – ne tuntuvat kehossa. Tuoksu voi siirtää meidät hetkessä takaisin lapsuudenkotiin tai pienen kylän kesäjuhliin. Niiden mukana tulevat myös ne ihmiset, joiden seurassa ne hetket elettiin.
Ruokamuistot ovat yksi muistelemisen muoto
Siksi muisteleminen ei ole pelkkää nostalgiaa, vaan syvästi hyvinvointia tukevaa. Muisteleminen rakentaa siltaa menneestä tähän hetkeen, ja ruokamuistot ovat yksi sen kauneimmista muodoista. Kun kirjoitamme ylös reseptin, jonka opimme isoäidiltä, emme tallenna vain ohjetta – tallennamme tunnetta.
Entä, jos ottaisit hetken ja miettisit, mikä ruoka on ollut sinulle erityinen? Mikä tuoksu saa sinut hymyilemään, vaikka et ihan tarkkaan tiedä miksi? Tai millä reseptillä voit siirtää eteenpäin jotakin arvokasta seuraavalle sukupolvelle?
Pienen karjalanpiirakan äärellä voi syntyä suuria oivalluksia. Ruoka ei kysy, olemmeko valmiita – se vain muistuttaa, että olimme kerran läsnä, että hetki oli olemassa, ja että se kantaa edelleen.
📘 Tutustu e-kirjaan “Retroruokaa – makumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä” Opinpuun verkkokaupassa. Kirja on saatavilla myös painettuna.
Tutustu myös: My family cookbook - kirja omien suosikkireseptien ja perheen ruokamuistojen säilyttämiseen.
